Nyt aion valittaa... Joten jos on jo muutenkin surkea päivä kannattaa lopettaa lukeminen. Toisaalta nämä mun valitukset on kyllä pahimmillaan ihan komediaa...

Kuka hitto on keksinytkään hilpeän lauseen "nauti raskaudestasi". Mähän olen päässyt aika vähällä tässä, ei siis pahemmin ole pahoinvoinnit vaivanneet tai muita ongelmia, MUTTA...

No, kuten olen jo meuhkannut, niin vältettävien ruokien lista on pitkä. Mä satun pitämään ruoasta. Ja erityisesti pidän juuri niistä vältettävistä eniten. Raivostuttaa miettiä esimerkiksi ulkona syödessä, että mitähän tässäkin nyt on. Tietenkin voisi piinata kahvilan myyjää/tarjoilijaa/ruokalan tätiä tenttaamalla ruokalajien koostumuksia ja pidentää jonoja (ja lyhentää vastapuolen pinnaa) loputtoman pitkällä valintaprosessilla "en mä voi syödä tuota, mitä tuossa on, ai sekään ei käy, no entä onko tuo fetajuusto tehty pastöroidusta maidosta jne...". RAIVOSTUTTAVAA! Lisäksi tuntuu, etten millään muista, mitä kaikkea pitäisi välttää. Siispä olen yrittänyt välttää, joskus onnistuen, joskus en. Ja joskus potien huonoa omaa tuntoa, että olisiko tuokin pitänyt jättää väliin, mitähän nyt tapahtuu. Vietä siinä sitten romanttinen ja rentouttava ilta miehen kanssa. Tai hilpeä syömisilta kavereiden kanssa. Todellista huvia... Toisaalta, kuten sanoin, mullahan on helppoa, kun en onneksi ole voinut pahoin. Joten sympatiat teille kaikille kanssaodottajille, jotka vielä ovat senkin vitsauksen saaneet. Siispä tämän vuodatuksen päätteeksi tekisi mieli vetää pullo viiniä muutamalla vaniljasikarilla ryydittäen. Mutta EI. Ei käy sekään.

Ja jatkaen tästä syömisteemasta... Pitäisi syödä terveellisesti, mutta ei liikaa. Painon nousua on mahdotonta välttää, mutta liikaa ei saisi nousta. Ei saa syödä liian vähän, mutta ei myöskään liikaa. Jopa taas tuntuu kivalta. Onneksi viime viikon lääkäri oli ihana, ja totesi, että ei sulla ainakaan ole diabetes-vaaraa, kun olet noin hoikka. Itse en pidä itseäni kamalan hoikkana, en kyllä lihavanakaan (siltä väliltä, eli normaali siis), mutta tuon lauseen jälkeen meinasin halata lääkäriä.

Seuraava meuhkaamisen kohde on lepo. Pitäisi muistaa levätä, mutta mitä teet kun ei uni tule. Siis kadoksissa edelleen. Loman aikana se ei haitannut, mutta aamulla piti nousta töihin. Kuudelta väsytti aivan tolkuttomasti. Niin kuin teki muutenkin koko alkuraskauden. Joten nautipa sitten levänneestä sielustasi. Ei täällä ainakaan!

Nauti pyöristyvästä vatsastasi! Just. Tää on varmaan jonkun miehen kirjoittama lause. Onhan se kiva, että se pyöristyy, mutta mitä laittaa päälle?! Farkut mahtuu juuri ja juuri. Äitiyspöksyt taas on edelleen isot. Jätesäkki lienee ratkaisee tämän ongelman.

Juu, ja sitten... Helli itseäsi. Tarvii myöntää, tämä on osittain vaan omasta laiskuudesta kiinni. Voisihan sitä mennä kasvo- tai jalkahoitoon tai jonnekin. Mutta kiihkeimmin haluaisin hierojalle. Siis niska-hartiahierontaan. Hyvä idea, paitsi että... Olen tehnyt havainnon, että rinnat on sen verran arat, että vatsallaan on ikävä olla. Suorastaan hankala, kun painaa ja tekee kipeää. Ei onnistu vatsallaan nukkuminen. Jotta se siitäkin.

Onhan tässä turhaakin nurinaa, eihän mullakaan ole enää kuin puolisen vuotta jäljellä. Voi apua, niin vähän!!! Sittenkö pitäisi olla valmis äidiksi. Eih, tää ei kestä enää... Joka tapauksessa, meneehän tämä olotila ohi, mutta silti väitän, että ylimainostettua on juu. Mutta kyllä tämä tästä taas, kunhan saa maanantain lusittua...