Vika työviikko pitkään aikaan alkoi tänään. Mulla on kummallinen mukavan haikea olo. On vähän haikeaa jättää tuttu työympäristö ja työkaverit. Toisaalta sitten on ihanaa tajuta, että pikkuinen on päivä päivältä lähempänä meitä. Tai lähellähän se minua on, mutta sitten hän on oikeasti olemassa.

Pikkuisella oli muuten aamulla ilmeisestikin hikka, kun hytkyi mahassa hassun säännöllisesti. Masu kohoili nikotusten tahtiin. Hilpeän näköistä.

Mies kokosi viime viikolla hoitopöydän valmiiksi, aloitin sitten hissukseen vauvan vaatteiden pesemisen. Tietenkin senkin homman olisi voinut jättää äitiyslomalle, varsinkin kun olen tuskaillut, miten saan ajan kulumaan, mutta kyllä niitä vielä jäi ihan kiitettävästi pesemättäkin. Samoin sänky pitäisi vielä koota ja tietenkin laittaa sinne lakanat ja peitot odottamaan vauvelia. Mun pitäisikin ostaa lakanoita vauvalle, kun mulla ei toistaiseksi ole äitiyspaketin pussilakanan lisäksi kuin yksi. Mutta voinhan sitten äippärillä kiertää kauppoja ja etsiä täydellistä lakanaa ;)

Viime viikon perhevalmennuksessa käytiin synnytystä läpi ja katsottiin yksi synnytysvideo. Vaikka olen tuota synnytystä kauhistellut ja pelännyt, niin tuo oli ihan mukava video, ainakaan se ei vaikuttanut teurastukselta toisin kuin jotkut videot. Olen jonkin verran saanut valettua uskooni itseeni ja nykyisin olen jopa useammin sitä mieltä, että kyllä se synnytyskin hoidetaan, prkl... Tuossa synnytystä odottaessa on vielä edessä yksi jännitysmomentti... Mies lähtee viideksi päiväksi leirille syyskuun puolessa välissä. Eikä leiri tietenkään ole missään lähimaastoissa vaan jossain 300 kilometrin päässä. Tarvii toivoa, että pikkuinen ei juuri silloin päätä haluta ulos. Miehelle tosin irtosi "leirilupa" vasta sen jälkeen kun sain lupauksen, että puhelin on mukana joka paikassa ja akku pysyy ladattuna.

Mutta pitänee jatkaa töitä. Olen yrittänyt saada kaiken mahdollisen ylimääräisen hoidettua ettei jää sijaisen hoidettavaksi. Ihan mukavasti onkin työpöytä tyhjentynyt. Eli loppuliukua mennään ja ensi viikolla sitten opetellaan uutta väliaikaista elämänrytmiä.