Taas on reilu kuukausi vierähtänyt, ja meno on meidän perheessä ollut ihan otsikon mukaista. Tai no, ei enää kesäkuussa, mutta toukokuu meni sängyn pohjalla. Yhtään kokonaista viikkoa en tainnut olla töissä, mutta onneksi tilanne on nyt tasoittunut.

Ekana sairastin minä, sain elämäni ensimmäisen diagnosoidun (näin ainakin muistelisin) keuhkoputkentulehduksen. Viikko vierähti sitä potiessa, kuumetta oli melkein 40 astetta ja olo sen mukainen. Onneksi isäntä leireili, niin oli oikein herkkua olla kotona... Siitä kun toivuttiin, niin sitten saatiinkin yrjö kylään. Ensin potivat kaikki muut ja kun viimeisin siitä toipuivat, niin olikin sitten minun vuoroni sairastaa... No, josko tässä olisi ollut tämän vuoden taudit, ei kiitos enempää meille! Mahatauti oli varsin inha kokemus muksu mahassa, mutta hyvin siellä vauva selvisi, mulla meni kovin paljon huonommin...

Viime viikolla käytiin hämmästelemässä tulokasta ultrassa, siellä se terhakkaasti heilui. On se aina yhtä koskettava hetki, nähdä se oma pieni siellä. Pikkuinen vähän paljasti tulevan nutun väriäänkin, mutta annetaan sen nyt olla vielä ylläri. Jos vaikka hoitaja näki väärin... En muista kirjoitinko, mutta laskettu aikakin on tässä matkan varrella muuttunut, ensinhän se oli lokakuun 30., mutta muutettiin sitten 23.10. Tunnen jo vähän pikkuisen liikkeitä, mutta istukka on tälläkin kertaa tuossa masun puolella, niin kovin napakoita potkuja en vielä tunne. Mutta vähitellen varmasti alkaa niihinkin tulla voimaa.

Nyt jo kovasti odotellaan kesälomia. Isäntä aloittaa lomailun juhannuksena ja minä kaksi viikkoa myöhemmin. Pari viikkoa ollaan sitten samaan aikaan lomalla, ja minä vielä itsekseni muksujen kanssa heinäkuun loppuun. Sitten olisi puolentoista kuukauden rypistys töitä ja sitten taas pidemmälle lomalle...

Aika on kulunut tässä odotuksessa kuin siivillä, jos joku multa kysyy, millä viikoilla mennään, niin ei ihan salamannopeaa vastausta saa. Oiskohan nyt 22 jotain? Tai 21...? Likat pitää sen verran vauhdissa, niin että ei moisia ehdi laskea. Kaipa sen sitten huomaan, kun vauva ilmoittelee syntymästään

Mutta ihanaa alkukesää, kirjoittelen taas kunhan ehdin...