Viikonloppu meni taas nopeasti. Oltiin lauantaina vähän juhlimassa, minä tosin tietenkin kuskin roolissa. Mutta oli tosi mukava nähdä kavereita! Viime aikoina on tullutkin oltua kotona ihan riittävästi, niin että mökkihöperyys olikin lähellä iskeä. Tietenkin töissä oon käynyt. Tuo kotona oleilu on kyllä pitkälti johtunut siitä, että on ollut niin helkkarin väsynyt aina töiden jälkeen. Välttämättä en enää nuku töiden jälkeen, mutta muuten vaan on kamalan saamaton olo. Jossain väitettiin, että tuo väsymys jossain vaiheessa helpottaisi, toivottavasti se aika tulee pian! Omituista on se, että aikaisemmin viikonloppuisin uni maittoi hienosti, mutta nykyisin herään viikonloppunakin ekan kerran jo joskus kuuden tienoilla. Sitten yritän torkkua jonnekin kahdeksaan, jos vaan mitenkään unta riittää. Sunnuntainakin heräsin ihan törkeän aikaisin, vaikka menin nukkumaan vasta kahden aikaan. Unesta puheenollen, olen alkanut nähdä ihan mielettömästi unia, ja ihan omituisia. Olen kyllä nähnyt paljon unia ennenkin, mutta nyt tuntuu, että ne menee ihan mahdottomiksi. Eräässäkin unessa eräs työkaverini oli muuttunut kummitukseksi... Eräänä yönä näin jotain painajaista, ja olin kuulemma huutanut apua ja vaikka mitä. Mies oli sitten ottanut kainaloon ja silitellyt, niin olin rauhoittunut.

Kiitos muuten Myrkyttärelle vinkistä syödä usein välipaloja. Se on auttanut! Tosin omituinen pieni kuvotus iskee silti silloin tällöin, mutta suurin osa ajasta menee ihan mukavasti. Piti vaan töihin rahdata laukullinen evästä, mutta ei se mitään, kunhan vaan auttaa. Eilen mies haki "iltapalaksi" kebabin, maistelin siitä hänen annoksestaan pikkuisen, mutta siitä tuli vähän huono olo. Osaanpa jatkossa välttää. Perjantaina käytiin lounaalla yhdessä thai-paikassa, josta saa myös sushia. Kyllä taas kuolasin tiskillä sen perään. En tiedä, johtuuko siitä, että sitä ei saisi syödä, niin tekee entistä enemmän mieli, vai muutenko vaan sitä himoitsen. Pitää varmaan tehdä kasvissushia joku päivä. Saahan siitä ainakin sen riisin maun ja soijan. Se kala vaan on kyllä se paras osa sitä.

Eilen olin kaverini luona jollain fleece-kutsuilla (kiitos Miia, sulla on aina aivan mahtavat tarjottavat!!!). Tilasin sieltä semmoisen suloisen dalmatialaiskuvioidun fleecepuvun vauvelille. Siinä on semmoiset suloiset korvat hupussa. Ensin ajattelin antaa sen serkkuni muksulle lahjaksi (syntyi muutama viikko sitten), mutta illalla sitten mietin, että enpä taidakaan raaskia. Jospa se odottaa syksyä ja tulokasta. Silloinhan onkin jo ihan fleece-kelit ja pikkuinen tarvitsee lämmintä. Mies tosin mietti, että jos se on poika, niin ei sille mitään korvia saa laittaa. En tiedä sitten, miksi tytölle voisi, mutta olkoon... Jätin asian tiedustelematta (joskus on parempi niin).