Olen tässä nyt pienen tovin päässyt mietiskelemään eroja ensimmäisen ja toisen raskauden välillä.

Kuten eilen kerroin, odotus on todella alussa, ollaan viikoilla 5+5. Tulokkaan laskettu aika, nettilaskurin mukaan siis, on jouluaattona. Eka neuvolakäyntihän on vielä edessä, joten tuo laskettu aika ei siis ole ihan kiveen lyöty. Ja jos sattuu olemaan tuo, niin tämä mama toivoo kovasti, että ei sentään jouluaattoon osuisi, voisi mennä vaikka uuteen vuoteen  Mutta jos kaveri on isosiskoonsa tullut, niin tasan laskettuna päivänä sieltä maailmaan tullaan!

Mutta siis olin aikeissa kertoa näitä eroja, joita nyt mieleen putkahtelee. Tälläkään kertaa en ole voinut pahoin, siis niin, että olisi oksettanut. Sen sijaan poden lähes jatkuvalla syötöllä pientä kuvotusta, mikä on todella ärsyttävää. Se helpottaa, kun syön jotain, mutta kauaa helpotus ei kestä. Toinen ärsyttävä juttu, mikä on vaivannut on huimaus. Mä olen aina "potenut" alhaista verenpainetta, ja tunne sinänsä ei ole vieras, mutta nyt tuntuu, että se olisi lisääntynyt. Ja ärsyttävyydet jatkuu... Rintoja särkee jo nyt, välillä aika kovastikin. Edellisellä kerralla se alkoi vasta myöhemmin, mutta nyt ollaan ajoissa senkin suhteen.

Ja asia, mikä mua erityisesti ärsyttää, on se, että kaikki ärsyttää ihan tolkuttomasti. Mies saa minut raivarin partaalle luvattoman helposti, ja sekös ärsyttää vielä enemmän! Työkaverit (vaikka niistä ihan oikesti tykkäänkin) ärsyttää ihan tolkuttomasti. Ei sentään ihan kaikki, mutta joillain on niin typeriä juttuja, ettei vaan meinaa jaksaa. Erityisesti eräs nuorehko heppu saa mut ylettömän hermostumisen partaalle ihan tolkuttoman helposti, vaikka oikeasti on ihan mukava tyyppi. Se on vaan niin älyttömän hössöttävä tyyppi, etten kestä. Ja eniten, mitä en kestä olen minä itse ja nämä tuntemukset. Mutta ehkä tämä helpottaa, mielummin vaikka jo tänään!

Mutta näillä mennään nyt. Toivottavasti tästä helpottaa, vaikka tälläkin kertaa olen ainakin tähän mennessä päässyt aika helpolla!