Täällä podetaan flunssaa. Siis ei vielä muut niin pahasti kuin minä. Mies lähti aamulla töihin nenä punoittaen, soitin äsken ja kysyin, miten siellä menee. Ei kuulemma kovin kaksisesti. Molemmat tytöt on onneksi toistaiseksi terveitä.

Pikkuneidin kanssa ollaan jatkettu ruokailuharjoituksia. Se peruna on nyt jotenkuten mennyt alas, mutta melko yök se silti on. En tiedä, teinkö kamalan mokan, mutta kokeiltiin eräänä päivänä hedelmämössöjä neidin kanssa, ja ne onkin maistuvia. Makeat siis maistuu... Mutta kaipa tuo muutakin oppii syömään. Viime viikolla oltiin yksillä synttäreillä, ja siellä oli tarjolla jäätelöä. Pikkuinen oli mummonsa sylissä, ja "vahingossa" pääsi vähän maistamaan jätskiä. Kylläpä maistui, ja jäätelökulhoa tuijotettiin hartaudella sen jälkeen. Itse olen kuulemma saman ikäisenä maistellut samaa ainetta, ilmanko olenkin ihan hillitön jätskifani, vaikken muista makeista niin pidäkään.

Viikonloppuna käytiin moikkaamassa myös Henriikan marraskuussa syntynyttä pientä serkkua. Kovasti oli serkkutyttökin taas kasvanut, viimeksi nähtiin häntä tammikuun puolivälissä hänen nimiäisissään. En ole muistanutkaan kertoa (vai olenko?), että meistä tuli hänen "kummituksiaan". Veljeni ei kuulu kirkkoon, joten ristiäisiäkään ei sitten tietenkään pidetty, ja "virallisia" kummejahan emme siis ole. Mutta tämä epävirallisuus riittää mulle ihan hyvin, ja yhdeksi kummitytöksi pikkuneiti siis luetaan.

Jahas, neiti on taas äheltänyt jumppamatolla molemmat sukat jalastaan. Mahtaisko vaipassakin olla yllätys... Pitää lähteä tarkastamaan, kun en mitään oikein haista, ei voi nenää käyttämällä päätellä mitään...

Mukavaa alkuviikkoa, koittakaahan pitää pöpöt loitolla!